Kilpailemisesta

Tälle sivulle päivitämme tietoa kilpailemisesta ratsastuksessa. Tieto perustuu Suomen Ratsastajainliiton määrittämään kilpailujärjestelmään ja Tiinan omiin ajatuksiin kilpailemisesta meidän tallilla ja meidän hevosillamme.

Kilpailuita järjestetään seuraavilla tasoilla:

taso 1: entiset kilpailuharjoitukset + seurakilpailut

taso 2: entiset aluekilpailut

taso 3: entiset kansalliset kilpailut

taso 4: entiset "isommat" kansalliset/kansainväliset kilpailut

Kilpailuita voi järjestää tallit (1-taso), ratsastusseurat (muut tasot) sekä Suomen Ratsastajainliiton luvalla myös muut tahot (esim. HIHS-järjestelyt). Meillä kilpailuja järjestää pääasiassa oman tallimme oma ratsastusseura: ratsastuksen sinettiseura Iron Team Riders ry. Seuralla on upeat edellytykset järjestää jatkossa hienoja kilpailuita; vuoden 2011 loppuun saatettu ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke on tuonut tullessaan Rautalammin Ratsastuskeskukselle mm. uudet kuulutuslaitteet, uudet maasto- ja rataesteet, uudet kouluratsastusaidat, uudet estevarastot ja katsomon sekä uuden pohjan kentälle ja osalle maastoesterataa.

Ilman vapaaehtoisia kilpailuiden järjestäjiä ei ole kilpailuja! Jos haluat kilpailla tai seurata kisoja, mahdollista se tulemalla mukaan kilpailujärjestelyihin! Jos jokainen kantaa edes pienen korren kekoon, ei kenellekään synny liian rasittavaa taakkaa järjestelyissä.

Millä tasolla kilpaillaan? Milloin siirrytään tasolta seuraavalle?
Ratsastuskoulumme opetushevosilla voi kilpailla aina HeA-tasolle asti. Vaativammillakin tasoilla on kilpailtu, mutta nämä ovat erikseen sovittuja poikkeuksia. Ratsastuskoulun tehtävä on viedä ratsastajansa maksimissaan hyvälle HeA-tasolle, tätä korkeammille tasoille suosittelemme omia hevosia ja aktiivista valmentautumista. Hevonen voi kilpailla sillä tasolla, mihin asti se on koulutettu. Ratsastaja voi kilpailla sillä tasolla, millä hän suorittaa harjoituksissa rutiininomaisesti ja oikeaoppisesti. On täysin eri asia hypätä yksittäinen 80 cm este kuin mennä 80 cm esterata. Samoin on täysin eri asia harjoitella tunnilla pohkeenväistöä viidettä kertaa jo melko sujuvasti kuin suorittaa sitä kouluohjelmassa hyväksytyllä arvosanalla. Kilpailuissa on myös aina mukana myös hevosiin vaikuttava jännitysmomenttinsa sekä se, että siellä opettaja ei voi antaa ohjeita suorituksen aikana.

Esimerkiksi keski-Euroopan suurissa hevosmaissa on käytössä kilpailuissa kvaalijärjestelmä, jollaisesta voimme ottaa opiksemme meidänkin tasollamme. Ideana on se, että seuraavalle tasolle pääsee vasta sitten, kun edellisellä tasolla on osoittanut suorittavansa tietyllä tasolla. Kouluratsastuskilpailuissa 50 % tulos tarkoittaa kyllä hyväksyttyä tulosta, mutta on vain osoitus siitä, että ratsastaja pystyy suorittamaan juuri ja juuri tällä tasolla. 60 % kertoo jo rutinoituneemmasta suoritustasosta. Karkeasti ottaen ratsastaja on valmis seuraavalle tasolle, kun hänellä on vähintään 5 kpl yli 60 % tuloksia edelliseltä tasolta.
Esteratsastuskilpailuissa voidaan vastaavantyyppistä kvaalijärjestelmää soveltaa seuraavasti: jos ratsukolla on vähintään 5 kpl 0 vp/max. 4 vp suorituksia tasolta 80 cm, hän voi siirtyä tasolle 90 cm. Tietenkin tuloksissa on huomioitava sekin, onko ratsastus sujuvaa ja hyvät tulokset johtuneet hyvästä ratsastuksesta eikä vain hyvästä hevosesta ja hyvästä tuurista ja joutuuko ratsu tai ratsastaja jo seuraavalla tasolla liian vaativien tehtävien eteen. Sekä ratsastajan että hevosen kannalta on parempi vaikka palata hetkellisesti matalammalle tasolle kuin pyrkiä suorittamaan jatkuvasti epävarmuus- ja epämukavuusalueella.

Kuka määrittää tasosi ja päättää luokkasi ja ratsusi?
Ihanteellisin tilanne on tietysti se, että osaat itse realistisesti määritellä osaamistasosi, sekä vahtuutesi että kehittämisen kohteesi. Ratsastuskoulun oppilaille tämä voi olla kuitenkin vaikeaa eikä oppilailla voi olla ratsuista niin syvällistä ja monipuolista tietoa kuin opettajilla, jotka työskentelevät ratsujen kanssa päivittäin tuntikausia vuosi toisensa jälkeen. Hevosilla on myös useita halukkaita kilpailijoita joiden kaikkien taidot ja toiveet pyrimme ottamaan huomioon, tietenkin hevosten ehdoilla. Tavallisesti eniten harjoittelevat ovat myös etusijalla pääsemään kilpailuihin. Kannustamme kuitenkin myös vähemmän, esim. vain yhden tai kaksi viikkotuntia ratsastavia osallistumaan kilpailuihin, toisinaan hevosia riittää myös heillekin.

Niin kauan, kuin kilpailet opetushevosilla, on opettajasi varmasti viime kädessä oikea ammattihenkilö määrittämään Sinulle sopivan ratsun ja luokan; luota hänen valintaansa ja ota ilolla vastaan myös se Sinulle ei-se-kaikkein-mieluisin-ratsu, jokainen hevonen voi opettaa Sinulle jotakin. Ota itsekin huomioon edellä mainittu "kvaalijärjestelmä" ja muista, että siinä on kyse ratsukosta. Jos olet voinut kilpailla tasolla HeA Wanhalla ja Wiisaalla ja Rutinoituneella Pollella, et tietenkään voi mennä suoraan sillä tasolla Nuorella ja Wiriilillä ja Wikkelällä Villellä. Toisaalta on hyvä treenata aktiivisesti tietyllä hevosella; silloin opit ratsastamaan paremmin juuri sillä. Mutta entäs jos kyseinen hevonen on vaikka kipeänä juuri kisapäivänä? Jätätkö mieluummin kisat välistä vai kilpailetko jollain muulla hevosella? Opit paljon ratsastamalla erilaisilla hevosilla, vaikka ne eivät kaikki olisikaan juuri lempityyppiäsi. Siksi myös kilpaileminen eri hevosilla on kehittävää.

Miten kilpailuihin treenataan?
- ratsastustunneilla ja valmennusryhmissä
- vakiohevosella ja/tai hevosia vaihdellen
- muista myös ulkopuoliset valmennukset ja rataharjoitukset

Kilpaileminen oman tallin kilpailuissa

Omalla tallilla järjestettäviin kilpailuihin osallistuminen on monesti helpoin tapa aloittaa kilpaileminen. Opetushevosilla kilpailevat aloittavat pääsääntöisesti kilpailemisen juuri omissa kisoissa; kun siellä suoriutuu mallikkaasti, on mahdollista päästä opetushevosilla myös ulkopuolisiin kilpailuhihin.

Oman tallin kilpailuihin ilmoittaudutaan kilpailukutsun mukaisesti. Kilpailukutsut löytyvät Kipasta (www.ratsastus.fi) ja monesti myös oman tallin nettisivuilta/facebook-ryhmistä. Oman tallin kisoissa maksuja kilpailijalle tulee mm. omasta kilpailuluvasta, lähtömaksuista, hevosen vuokrasta ja mahdollisista kisavaatteista/hevosen kisakuntoon laitosta (esim. kilpailunumero, letityskuminauhat, hännänselvitysaine...) ja oman valmentajan käytöstä verryttelyssä/avustuksessa. Ulkopuolisten kisojen kyytikuluista ei siis tarvitse huolehtia. =)

Oman tallin kisoihin opetushevosilla ovat etusijalla vähintään 2 viikkotuntia ratsastavat. Kun lukiolaisilla on kilpailu- ja valmennuskurssi, ovat tämän kurssin suorittajat etusijalla, jotta he saavat kurssinsa suoritettua määräajassa.

Kilpaileminen muualla

Kun oman tallin kisat sujuvat, on mahdollista kilpailla myös muualla, myös opetushevosilla. Oman tallin kisakustannuksiin ja -systeemeihin lisänä tulee luonnollisestikin kyytimaksut. Opetushevosia kisoihin kuljettavat vastuukysymyssyistä vain Tiinan hyväksymät ja valvomat kuskit. Kuljetuskalustoja löytyy niin Tiinalta kuin hänen yhteistyökumppaneiltaankin. Kyytikulut sovitaan kilpailukohtaisesti, mutta pelkkien kuljetuskalustojen kustannukset määrittyvät voimassa olevien kilometrikorvausten mukaan. Vähimmäiskorvaus kuljettajalle on päivärahakorvaus. Kohteliasta on tietenkin myös tarjota kisapaikan puffassa kuskille edes ne pullakahvit. =)

Jos päivä on pitkä, on varauduttava myös päiväkarsinakustannuksiin. Hevosia ei voi seisottaa kisapaikalla loputtomiin kuljetuskalustossa, ja lisäksi on huomioitava, että kalusto voi välillä myös poistua paikalta hakemaan toisia hevosia/kuskin poistuessa muihin hommiin (esim. Make tekemään kotiin päivätallin tms.). Muut kustannukset koostuvat pitkälti samoista asioista kuin oman tallin kisoissakin.

Ulkopuolisiin kisoihin lähtö suunnitellaan jonkun (Tiina/hänen hyväksymänsä hlö) vastuuhenkilön toimesta, joka on linkkinä tallin ja kisaajien välillä, suunnittelee matkat, laskee kustannukset jne.

Yhteenvetona sanottakoot, että edelleen, kilpaileminen on kivaa, mutta kallista. Yhteen hiileen puhaltamalla ja systeemeistä avoimesti sopimalla saamme kulut pysymään kohtuullisina ja mielen iloisena!